Sotavangit

Sotavangit Neuvostoliitossa

Talvi- ja jatkossotien aikana yli 4000 suomalaista sotilasta jäi sotavangiksi. Heitä oli sijoitettuna maantieteellisesti laajalle alueelle ainakin noin 140 erityyppiselle leirille tai vankilaan kymmenillä eri paikkakunnilla. Lisäksi sotavankeja hoidettiin yli 80 evakuointi- ja sotavankisairaalassa.

Talvisodan sotavangit, joita oli noin 950, sijoitettiin pääasiassa Vologdan alueella (oblast) Grjazovetsissa olleelle leirille. Joitakin oli myös muualla sotavankisairaaloissa. Sotavankeudesta palasi huhti-toukokuussa 1940 viidessä eri kuljetuksessa 910 sotavankia (16.4.40/107, 20.4.40/580, 26.4.40/151, 10.5.40/58 ja 25.5.40/14). Parikymmentä alkuaan palautettavien joukossa ollutta jäi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Talvisodan sotavankeudessa menehtyi eri tietojen mukaan 10-20 suomalaista. Heistä kaksi on haudattu Novgorodin alueen Borovitshiin ja viisi Petroskoihin Karjalan tasavallassa. Muista hautapaikoista ei ole varmaa tietoa.

Välirauhan aikana vangiksi otettiin 47 sotavangiksi katsottavaa henkilöä. Jatkosodan aikana sotavangiksi jäi noin 3400 suomalaista. Eniten sotavankeja, noin 2100 eri vaiheissa, oli Vologdan alueen Tsherepovetsissa, jonka kautta tapahtuivat lähes kaikki kotiuttamiset. Sotavankeudesta palautettiin marraskuun 1944 ja toukokuun 1946 välillä neljässä erässä 1915 sotavankia (20.11.44/1256, 25.12.44/549, 28.3.45/92 ja 30.5.46/18). Joitakin yksittäisiä sotavankeja pääsi palamaan vielä vuosia myöhemmin. Jatkosodan sotavankeudessa menehtyi noin 1400 suomalaista. Eniten, noin 170, heitä kuoli Kazakstanin Karagandan hiilikaivosleirillä.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys toteutti vuosina 2016-2017 yhdessä Kansallisarkiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa kansallisen sotavankiprojektin. Käytettävissä olleiden suomalaisten ja venäläisten arkistolähteiden perusteella koottiin yhtenäinen sotavankitietokanta Neuvostoliitossa sotavankeudessa olleista suomalaisista. Tietoturvasyistä tiedostosta puuttuvat vuoden 2017 lopulla elossa olleitten noin 50 sotavangin tiedot.

 Sotavankitiedosto on luettavissa Sotasampo-sivustolla.

Sotavankimuistomerkit Venäjällä ja Kazakstanissa

Hatsina

Pietarin eteläpuolella Leningradin alueen Hatsinassa oleva Suomen valtion sotavankimuistomerkki paljastettiin 10.11.1992. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila.

Muistomerkki pystytettiin Leningradin kaupungin ja Leningradin alueen sotavankisairaaloissa menehtyneiden sotavankien muistoksi. Muistomerkki ei ole sotavankien hautapaikalla.

Alkuperäiseen muistomerkkiin kuulunut metallinen uloke on myöhemmin kadonnut. Käytävän soraus ja alueen laatoitus tehtiin vuonna 2008.

Hatsinan muistomerkki

Tsherepovets

Vologdan alueella Tsherepovetsissa paljastettiin 17.8.1992 sotavankileirillä nro 158 ja Sotavankisairaalassa nro 1825 menehtyneitten suomalaisten sotavankien muistomerkki. Tämän Suomen valtion muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Häiväojan teosluettelossa muistomerkki mainitaan nimellä Kärsimyksen seppele.

Tsherepovets oli suomalaisten sotavankien pääleiri. Tätä kautta myös pääosa sotavangeista kotiutettiin.

Tsherepovetsin muistomerkki

Oranki

Gorkin (nykyisen Nizhni Novgorodin) alueen Orankissa olleessa sotavankileiri nro 74:ssä menehtyneiden 30 suomalaisen sotilaan muistoksi pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 2.9.1995. Muistomerkki on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä.

Orankiin haudatut

Orankin muistomerkki

Asbest

Lähellä Asbestin kaupunkia Sverdlovskin alueella Uralilla paljastettiin 2.9.1998 sotavankileirillä nro 84 menehtyneiden suomalaisten sotilaiden muistoksi pystytetty muistomerkki. Se on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä. Muistomerkin pystyttämisestä vastasi ensimmäisen kerran juuri perustettu Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys.

Myöhemmin on todettu, että suomalaisia sotavankeja ei ole ollut Asbestin kaivosleirillä, vaan leiri 84:n aiemman sijoituspaikan Monetno-Losinovskin turvesuotyömailla. Näillä työmailla olleista 109 suomalaisesta 68 menehtyi.

Orankin muistomerkki

Krasnogorsk

Moskovan luoteispuolella Krasnogorskissa Penjaginskin hautausmaalla paljastettiin vuonna 1995 sotavankileirissä nro 27 menehtyneiden suomalaisten sotavankien muistomerkki. Se oli ensimmäinen Venäjällä yhteistoiminta-asioita hoitavan Kansainvälisen sotilasmuistomerkkiyhteistyön liiton Vojennye Memorialyn suomalaisten puolesta pystyttämä muistomerkki.

Krasnogorskin leirin kautta kulki noin 50 suomalaista sotavankia, joista viisi menehtyi täällä.

Orankin muistomerkki

Borovitsh/Jogla

Novgorodin alueen Borovitshin kaupunkipiirin Joglan kylässä paljastettiin vuonna 1996 seitsemän Borovetsin sotavankileirillä nro 270 ja alueen sotavankisairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin muistokivi. Sen aikaansaamisesta vastasi venäläinen yhteistoimintaosapuoli Vojennye Memorialy. Muistokivi siirrettiin 2017 Borovitshin Sosnovkaan.

Joglan kylän hautausmaalla paljastettiin 19.10.2017 uusi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toimesta pystytetty muistomerkki, johon on kaiverrettu 18:n Borovitshin leireillä ja sairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin nimi sekä maininta kolmesta tunnistamattoman haudatusta.

Borovitsiin haudatut

Joglan muistomerkki
Sosnovkaan siirretty muistokivi

Borovitsh/Shibotov

Novgorodin alueen Borovitshin Shibotovon kylässä paljastettiin vuonna 1996 kuuden Borovtshin sotavankileirillä nro 270 ja alueen sotavankisairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin muistokivi. Sen aikaansaamisesta vastasi venäläinen yhteystoimintaosapuoli Vojennye Memorialy.

Shibotovin muistokivi

Suhobezvodnoje

Nizhni Novgorodin alueen Suhobezvodnojen kylässä paljastettiin 9.8.2016 muistomerkki Unzhan metsätyöleireillä menehtyneiden 14:n suomalaisen sotavangin muistoksi. Muistomerkki pystytettiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen aloitteesta.

Suhobezvodnojen muistomerkki

Pietari, Piskarjevin hautausmaa

Leningradin piirityksessä kuolleiden 500 000 ihmisen joukkohautoihin Piskarjevin hautausmaalla Pietarissa on haudattu kahdeksan nimeltä tunnettua Leningradin alueen sotavankisairaaloissa menehtynyttä suomalaista sotavankia. Tieto saatiin vuonna 2011 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hallituksen tehdessä muistokäynnin paikalle. Yksittäisiä hautoja ei ole löydettävissä, eikä suomalaisille ole erillistä muistokiveä tai -laattaa.

Suhobezvodnojen muistomerkki

Karaganda

Kazakstanissa Karagandassa olleessa Spaso-Zavodskin sotavankileirissä nro 99 menehtyneiden suomalaisten sotilaiden muistoksi pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 26.11.1994. Se on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä.

Karagandan ankariin olosuhteisiin joutui noin 250 suomalaista sotavankia. Heistä 170 menehtyi leirin hiilikaivoksilla.

Karagandan muistomerkki
Saksalaisten sotavankeudessa olleet

Lapin sodan aikana saksalaisten sotavangeiksi jäi arviolta noin 140 suomalaista sotilasta, joista 136 palautettiin sodan päätyttyä Ruotsin kautta.

Norjassa Storfjordin kunnan Hattengin hautausmaalla paljastettiin 6.6.1992 Sotavangit ry:n pystyttämä muistomerkki kahden Lapin sodassa saksalaisten sotavangiksi jääneen ja vankeudessa menehtyneen suomalaisen sotilaan muistoksi. Norjan kulttuuriministeriö teki marraskuussa 2020 päätöksen sotamies Kalervo Lohtin ja korpraali Oiva Siltasen hautapaikan ottamisesta Norjan valtion hoidettavaksi. Tiedot muiden menehtyneiden sotavankien hautapaikoista ovat epämääräisiä.

Hatteng hautakivi

Ajankohtaista

Verkkoluento yhdistyksen toiminnasta

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys on yksi kahdestatoista tähän mennessä toimintansa aloittaneesta veteraanijärjestöjen piirien ja yhdistysten tuki- ja perinnetyötä jatkavista alueellisista

Lue lisää