Neuvostosotilaat

Neuvostosotilaiden hautapaikat

Suomessa olevat neuvostosotilaiden hautapaikat ovat sotavuosista lähtien olleet pääsääntöisesti suomalaisten viranomaisten hoidossa. Sodan jälkeen maassa ollut valvontakomissio edellytti, että hautapaikat pidetään asianmukaisessa kunnossa. Aluksi tehtävä oli puolustusvoimien vastuulla ja siirtyi sittemmin 1949 sisäasiainministeriölle (poliisille). 2010 hautojen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyivät vasta perustetuille aluehallintovirastoille ja 2015 edelleen Itä-Suomen aluehallintovirastolle.

Sodan jälkeisten vuosikymmenten mittaan tehtiin runsaasti jäänteiden siirtoja ja hautapaikkojen yhdistämisiä. Kokonaiskuva kohteiden määrästä ja tilanteesta oli kuitenkin jossakin määrin epäselvä. 1992 solmittu valtiosopimus edellytti Suomen viranomaisia ylläpitämään luetteloa alueellaan olevista neuvostosotilaiden hautapaikoista.

Asiasta tehtiin 1990- luvulla selvitys, jota myöhemmin on täydennetty eri lähteistä saaduilla tiedoilla. Tällä hetkellä voimassa olevassa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen ylläpitämässä hautapaikkaluettelossa on 138 kohdetta, joista puolet on sotavankihautausmaita ja puolet taisteluiden seurauksena syntyneitä hautapaikkoja.

Suomalaisten sotavangeiksi jäi yhteensä noin 64 000 neuvostosotilasta, joista lähes 19 000 menehtyi vankeudessa. Suomessa oleviin hautapaikkoihin on haudattu noin 14 700 neuvostosotavankia ja -sotilasta. Lukuun sisältyvät saksalaisten vankileireillä Lapissa menehtyneet. Kaikilla sotavankien hautapaikoilla on asianmukaiset muistomerkit.

Sotavankien hautapaikkojen lisäksi erityisesti itärajan tuntumassa ja Suomenlahden rannikolla on kymmeniä taisteluissa kaatuneiden neuvostosotilaiden kenttähautoja. Monille näistä paikoista on sekä suomalaisten että venäläisten aloitteesta pystytetty muistomerkkejä. Lisäksi muun muassa Kymenlaaksossa ja Savossa on useita alasammuttujen neuvoslentäjien hautapaikkoja.

Neuvostosotilaiden hautausmaiden ja niiden muistomerkkien hoitaminen on käytännössä järjestetty siten, että valtion viranomaiset, kunnat ja seurakunnat vastaavat omilla alueillaan olevien hautojen hoidosta. Muiden hautapaikkojen osalta hoitotyötä tekevät yksityiset henkilöt ja yhteisöt Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimallaan tavalla. Tästä työstä he saavat pienen korvauksen. 

Hautapaikkojen ja muistomerkkien laajempaa kunnostamista tehdään Venäjän suurlähetystön toimenpitein. Näin tapahtui muun muassa syksyllä 2020 Hangon Täktomissa. Viimeisin hautapaikkojen siirto tehtiin 2021, kun Kouvolan Hirvelän hautausmaalla haudattiin seitsemän maastohaudasta löydetyn neuvostolentäjän maalliset jäännökset.

Tutustu hautapaikkaluetteloon (pdf)

Neuvostosotilaiden hautapaikka Inarin Kaamasessa
Kuhmon Paloahon uusi muistomerkki paljastettiin toukokuussa 2019
Etsinnät

Suomen ja Venäjän välillä yhteistyöstä toisen maailmasodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suomessa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden muiston vaalimisesta tehty valtiosopimus mahdollistaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden jäänteiden etsinnät toisen sopimuspuolen alueella. Sopimuksen 4 artiklan mukaan etsinnöistä sovitaan erikseen sopimusosapuolten asianomaisten toimielinten kesken.

Sotavainajien muiston vaalimiseen liittyvästä käytännön toiminnasta huolehtii Suomessa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys. Puolustusministeriö on 31.12.2014 sopimuksellaan yhdistyksen kanssa antanut yhdistykselle oikeuden sopia venäläisten etsintäryhmien kanssa Suomen alueella suoritettavien neuvostosotilaiden jäänteiden etsintöihin ja tarvittaessa hautaamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Etsintöjä Suomessa voivat tehdä Venäjän virallisten etsintäorganisaatioiden valtuuttamat etsintäryhmät.

Venäläiset etsintäryhmät ovat tehneet neuvostosotilaiden etsintöjä vuoden 1992 jälkeen muun muassa Ilomantsissa, Kuhmossa ja Savonlinnan seudulla sekä pohjoisessa Sallan ja Kemijärven alueella.

Suomalaiset etsintäryhmät ovat puolestaan avustaneet neuvostosotilaiden etsinnöissä Hankoniemellä ja Hangon saaristossa sekä Ilomantsissa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Lapissa.

Etsinnöissä löytyneet neuvostosotilaat joko viedään Venäjälle haudattaviksi tai haudataan olemassa oleviin hautapaikkoihin Suomen puolella.

Neuvostosotilaiden hautaustilaisuus Hangon Täktomissa syyskuussa 2020

Ajankohtaista

Verkkoluento yhdistyksen toiminnasta

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys on yksi kahdestatoista tähän mennessä toimintansa aloittaneesta veteraanijärjestöjen piirien ja yhdistysten tuki- ja perinnetyötä jatkavista alueellisista

Lue lisää