Kenttähautaukset
Kaukoijärven kenttähauta
Vetäytymisvaiheessa kesällä 1944 perustettu hautapaikka paikallistettiin ja purettiin 1997. Nimeltä tiedettyjä kaatuneita, joita oli 12, ei kyetty erottelemaan toisistaan, vaan heidät haudattiin yhteishautaan Helsingin Hietaniemessä.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 1941 eri rintamilla perustettiin evakuointivaikeuksien vuoksi 49 tilapäistä kenttähautaa, joihin haudattiin noin 8500 kaatunutta. Pääosa näistä purettiin seuraavan talven aikana ja kaatuneet siirrettiin kotiseurakuntiensa hautausmaihin. Kenttähaudoista kuusi jäi eri syistä pysyviksi hautapaikoiksi.
Kiestingin kenttähaudat
Syksyllä 1941 Kiestingin suunnalla Kapustnajajoella perustettiin kaksi kenttähautaa, joihin haudattiin 66 mottitaisteluissa kaatunutta suomalaista sotilasta. Hautapaikka paikallistettiin 1996 sodan aikaisten piirrosten perusteella ja purettiin 1997. Tänne haudatuista 64 tunnistettiin ja haudattiin kotipaikkakunnillaan. Kaksi tunnistamatonta haudattiin Kajaanin sankarihautausmaahan.
Kiestingin suunnalla kaatuneiden muistoksi pystytettiin Kokkosalmen kylään taiteilija Ari Laitilan suunnittelema Suomen valtion muistomerkki, joka paljastettiin 21.7.1997.
Kuksumäen kenttähauta
Vetäytymisvaiheessa kesällä 1944 perustettu hautapaikka paikallistettiin ja purettiin 1997. Kuudesta tänne haudatusta neljä tunnistettiin. Kaksi tunnistettua haudattiin kotiseudulleen. Kaksi tunnistettua ja kaksi tunnistamattomiksi jäänyttä haudattiin Lappeenrantaan.
Nuorttijärvelle ja Luttojoelle perustetut kenttähaudat jäivät 1960-luvulla Tuulomajoen tekojärven alle. Nuorttijärvelle oli haudattu 11 ja Luttojoelle 13 kaatunutta.
Pirttijärven kenttähauta
Omien kenttähautojen lisäksi venäläiset hautasivat 1942 Pirttijärvelle 34 suomalaista kaatunutta. Hautapaikka paikallistettiin ja purettiin 1997. Nimeltä tiedettyjä kaatuneita, joita oli 34, ei kyetty erottelemaan toisistaan, vaan heidät haudattiin yhteishautaan Kajaanin kirkkomaalla.
Viron Valgu
Kahden lentotehtävää suorittamassa olleen ja lentoreitiltään harhautuneen suomalaislentäjän hauta sijaitsee Märjamaan kunnan Valgun kylässä. Virolaiset ”metsäveljet” hautasivat 16.8.1941 onnettomuudessa menehtyneet alikersantit Pentti Antilan ja Antti Sairion putoamispaikan lähelle. Paikalle pystytetty kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema ja toteuttama Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 16.8.1997.
Kenttähautausmaat
Talvisodan taisteluissa jäi kentälle tai katosi yhteensä noin 5100 suomalaista sotilasta. Tietymättömiin jääneitä ryhdyttiin etsimään jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä. Etsinnöissä löydettiin runsaat 2100 kaatunutta, joista 950 jäi tunnistamattomiksi. Näistä 726 haudattiin erikseen perustettuihin viiteen kenttähautausmaahan ja 224 muihin hautausmaihin. Tämän lisäksi talvisodan kaatuneita haudattiin Viipurin kenttähautausmaahan. Laatokan rannalla oleva Tuuloksen kenttähautausmaa perustettiin kesällä 1944 vihollisen maihinnousun katkaistua vetäytyvien joukkojen evakuointiyhteydet.
Kollaan kenttähautausmaa
Kollaan kenttähautausmaa perustettiin vuonna 1942. Siihen on haudattu 104 talvisodan taisteluissa kaatunutta tunnistamatonta sankarivainajaa.
Hautausmaan paikka varmistui koekaivauksissa vuonna 1995.
Kenttähautausmaalle pystytetty teräksestä valmistettu Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 13.8.1996. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Toteuttajina olivat taiteilija Ari Laitila ja Sakari Karjunen.
Kenttähautausmaan lähistöllä sijaitsee myös venäläisten hauta-alueita ja muistomerkkejä. Suistamo-seuran pystyttämä Kollaan taisteluiden muistomerkki on Loimola-Suojärvi maantien toisella puolella.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina. Kenttähautausmaalle on tienviitta.
Summan kenttähautausmaa
Summan kenttähautausmaa perustettiin vuonna 1942. Siihen on haudattu 204 Summan alueella ja muualla Länsi-Kannaksella kaatunutta tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa.
Kenttähautausmaan paikka varmistui vuonna 1993 tehdyissä koekaivauksissa.
Kenttähautausmaan viereen pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 5.11.1995. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila.
Alueella suoritettiin vuosina 2008 ja 2010 laajoja maisemaa muuttaneita metsänhakkuita.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina. Kenttähautausmaalle on tienviitta.
Hautapaikka sijaitsee nykyisin Kamenkan varuskunnan ampuma-alueella, johon pääsyä saatetaan ajoittain rajoittaa.
Säkkijärven kenttähautausmaa
Säkkijärven kenttähautausmaa perustettiin vuonna 1942 entisen Säkkijärven pitäjän vanhalle Pappilan hautausmaalle. Siihen on haudattu 104 talvisodassa Viipurinlahden taisteluissa kaatunutta tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa.
Kenttähautausmaan paikka varmistui vuonna 1993 alueella tehdyissä koekaivauksissa.
Kenttähautausmaalle pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 5.11.1995. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina. Kenttähautausmaalle on tienviitta.
Säkkijärven kenttähautausmaahan haudattujen löytöpaikat (pdf)
Taipaleenjoen kenttähautausmaa
Taipaleenjoen kenttähautausmaa perustettiin vuonna 1942. Siihen on haudattu 126 Taipaleenjoen taistelukentältä löytynyttä tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa.
Kenttähautausmaan paikka varmistui vuonna 1994 koekaivauksissa.
Kenttähautausmaalle pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 12.8.1996. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja valmistanut venäläinen kiviveistämö.
Hauta-aluetta ympäröi jo perustamisvaiheessa rakennettu ja myöhemmin kunnostettu kiviaita.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina.
Taipaleenjoen kenttähautausmaahan haudattujen löytöpaikat (pdf)
Tuuloksen kenttähautausmaa
Tuuloksen kenttähautausmaa jouduttiin perustamaan hyvin nopeasti kesäkuun lopulla 1944 vihollisen tehtyä maihinnousun vetäytyvien suomalaisjoukkojen selustaan. Kenttähautausmaahan on haudattu 50 tunnistettua ja 7 tunnistamatonta näissä taisteluissa kaatunutta sankarivainajaa.
Sodan jälkeen viljelyskäyttöön otetun hautausmaan paikka varmistui etsinnöissä vuonna 1994.
Kenttähautausmaan ulkopuolelle läheisen maantien varteen pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 14.8.1996. Muistomerkin ovat suunnitelleet kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja taiteilija Ari Laitila. Toteuttajana oli Ari Laitila.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina.
Viipurin kenttähautausmaa
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin.
Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996.
Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina. Kenttähautausmaa rekisteröitiin vuonna 2006.
Äyräpään kenttähautausmaa
Äyräpään kenttähautausmaa on osa Vuoksen rannalla Äyräpään kirkon raunioiden tuntumassa olevaa pitäjän entistä sankarihautausmaa-aluetta.
Vuonna 1942 perustettuun kenttähautausmaahan on haudattu 188 Keski-Kannaksen taistelukentiltä löytynyttä tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa.
Kenttähautausmaan viereen pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 12.8.1996. Sen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja taiteilija Ari Laitila.
Vuonna 2011 Äyräpään harjanteilla ryhdyttiin venäläisten toimesta valmistelemaan lomakeskuksen rakennustöitä, missä yhteydessä kenttähautausmaan sivuun pystytettiin verkkoaita. Rakennustyöt eivät ole edenneet.
Kenttähautausmaata hoidetaan kesäkausina.
Luovutetun alueen sankarihautausmaat
Pian talvisodan syttymisen jälkeen syntyi päätös kaatuneiden sotilaiden evakuoimisesta ja hautaamisesta omiin kotiseurakuntiinsa perustettaviin sankarihautausmaihin sen sijaan, että heidät olisi haudattu yhteishautoihin lähelle taistelupaikkoja. Kotiseurakuntiin hautaamisella oli vahva myönteinen vaikutus niin sotilaiden kuin kotiväenkin mielialoihin.
Tällä tavoin syntyivät ensimmäiset sankarihautausmaat Kannaksella, Laatokan Karjalassa, Sallassa ja Petsamossa olleiden seurakuntien kirkkomaihin. Samaa kotiseurakuntien sankarihautausmaihin hautaamisen käytäntöä noudatettiin paluumuuton myötä myös sotavuosien 1941–1944 aikana. Entisiä sankarihautausmaita otettiin uudelleen käyttöön ja monia uusia perustettiin myöhemmin sodan jälkeen luovutetuksi tulleella alueella.
Luovutetun alueen sankarihautausmaita päästiin 1990-luvulta lähtien pitäjäyhteisöjen toimenpitein kunnostamaan ja hoitamaan. Niiden vallitsevan tilanteen kartoittamiseksi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Karjalan Liitto käynnistivät tammikuussa 2020 pitäjäyhteisöille suunnatun sähköisen tilannekartoituksen.
Kartoituksen tuloksena syntynyt sähköinen verkkosivusto julkistettiin talvisodan alkamispäivänä 30.11.2021. Sivusto sisältää tietoja 44 pitäjän alueella olleista 53 talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaasta. Varsinaisen Karjalan lisäksi mukana ovat myös Petsamon ja Sallan luovutettujen alueiden kolme sankarihautausmaata. Näiden varsinaisten sankarihautausmaiden lisäksi sivustolle on sijoitettu perustiedot edelleen pysyvinä hautapaikkoina olevista seitsemästä jatkosodan aikana perustetusta kenttähautausmaasta.
Sivusto on tarkoitettu palvelemaan mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa niin, että muutkin kuin karjalaisia sukujuuria omaavat internetin selaajat sen löytävät. Luovutetun alueen sankarihautausmaat ovat erottamaton osa suomalaista historia- ja kulttuuriperintöä, joka ansaitsee enemmän tuhoutumisen estämisen lisäksi tulla suojelluksi myös unohtumiselta.
Tutustu hautausmaasivustoon täällä
Luovutetun alueen sankarihautausmaat ja niillä olevat muistomerkit kuuluvat Suomen ja Venäjän välillä 1992 allekirjoitetun toisen maailmasodan seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimista koskevan valtiosopimuksen piiriin. Tämän sopimuksen mahdollistamista käytännön toimista Suomen puolella vastaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys puolustusministeriön valtuuttamana. Venäläisenä osapuolena käytännön toimissa on Kansainvälisen sotamuistoyhteistyön liitto Vojennye Memorialy.
Vakiintuneen käytännön mukaan pitäjäyhteisöt voivat tehdä omilla vanhoilla sankarihautausmaillaan pienehköjä hoitotoimenpiteitä. Kaikkien isompien toimenpiteiden ja mahdollisten paikallisten sopimusten osalta noudatetaan Venäjän viranomaisten linjausten perusteella laadittua ohjeistusta.
Ajankohtaista
Venäjä-yhteistyö jatkuu haasteista huolimatta
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tehnyt Venäjälle suuntautuvaa työtään hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimintaan ovat ratkaisevasti vaikuttaneet
Markku Kiikka kunniajäseneksi
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen aiempi asiamies Markku Kiikka on kutsuttu yhdistyksen vuosikokouksessa 26.3.2024 yhdistyksen kunniajäseneksi numero 3. Markku Kiikka on pitkän