Suomessa olevat neuvostosotilaiden hautapaikat ovat sotavuosista lähtien olleet pääsääntöisesti suomalaisten viranomaisten hoidossa. Sodan jälkeen maassa ollut valvontakomissio edellytti, että hautapaikat pidetään asianmukaisessa kunnossa. Aluksi tehtävä oli puolustusvoimien vastuulla ja siirtyi sittemmin 1949 sisäasiainministeriölle (poliisille). 2010 hautojen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyivät vasta perustetuille aluehallintovirastoille ja 2015 edelleen Itä-Suomen aluehallintovirastolle.

Sodan jälkeisten vuosikymmenten mittaan tehtiin runsaasti jäänteiden siirtoja ja hautapaikkojen yhdistämisiä. Kokonaiskuva kohteiden määrästä ja tilanteesta oli kuitenkin jossakin määrin epäselvä. 1992 solmittu valtiosopimus edellytti Suomen viranomaisia ylläpitämään luetteloa alueellaan olevista neuvostosotilaiden hautapaikoista.

Asiasta tehtiin 1990- luvulla selvitys, jota myöhemmin on täydennetty eri lähteistä saaduilla tiedoilla. Tällä hetkellä voimassa olevassa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen ylläpitämässä hautapaikkaluettelossa on 138 kohdetta, joista puolet on sotavankihautausmaita ja puolet taisteluiden seurauksena syntyneitä hautapaikkoja.

Suomalaisten sotavangeiksi jäi yhteensä noin 64 000 neuvostosotilasta, joista lähes 19 000 menehtyi vankeudessa. Suomessa oleviin hautapaikkoihin on haudattu noin 14 700 neuvostosotavankia ja -sotilasta. Lukuun sisältyvät saksalaisten vankileireillä Lapissa menehtyneet. Kaikilla sotavankien hautapaikoilla on asianmukaiset muistomerkit.

Sotavankien hautapaikkojen lisäksi erityisesti itärajan tuntumassa ja Suomenlahden rannikolla on kymmeniä taisteluissa kaatuneiden neuvostosotilaiden kenttähautoja. Monille näistä paikoista on sekä suomalaisten että venäläisten aloitteesta pystytetty muistomerkkejä. Lisäksi muun muassa Kymenlaaksossa ja Savossa on useita alasammuttujen neuvoslentäjien hautapaikkoja.

Neuvostosotilaiden hautausmaiden ja niiden muistomerkkien hoitaminen on käytännössä järjestetty siten, että valtion viranomaiset, kunnat ja seurakunnat vastaavat omilla alueillaan olevien hautojen hoidosta. Muiden hautapaikkojen osalta hoitotyötä tekevät yksityiset henkilöt ja yhteisöt Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimallaan tavalla. Tästä työstä he saavat pienen korvauksen. 

Hautapaikkojen ja muistomerkkien laajempaa kunnostamista tehdään Venäjän suurlähetystön toimenpitein. Näin tapahtui muun muassa syksyllä 2020 Hangon Täktomissa. Viimeisin hautapaikkojen siirto tehtiin 2021, kun Kouvolan Hirvelän hautausmaalla haudattiin seitsemän maastohaudasta löydetyn neuvostolentäjän maalliset jäännökset.

Tutustu hautapaikkaluetteloon (pdf)