Kesäkuun 7. päivä siunattiin Kauhajoen sankarihautausmaan lepoon Tali-Ihantalan taisteluissa 28.6.1944 kaatunut ja kentälle jäänyt Kevyt Patteristo 24:n alikersantti Toivo Leppä. Hän oli ammatiltaan maanviljelijä ja puuseppä. Sankarivainajan siunaamisen toimitti kenttäpiispa Pekka Asikainen.
Talvisodassa tulenjohtotiedustelijana ollut Toivo Leppä kutsuttiin uudelleen palvelukseen jatkosodan alla 19.6.1944. Leppä sijoitettiin Kenttätykistörykmentti 10: een, jonka mukana hän osallistui hyökkäysvaiheen taisteluihin Sortavalan suunnalla sekä asemasotavaiheen taisteluihin Vaskisavotan lohkolla. Maaliskuussa 1944 Lepän patteriston III/KTR 10 nimi muutettiin Kevyt Patteristo 24:ksi. Leppä oli tuolloin patteriston tulenjohdon tähystysaliupseerina.
Neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen alkaessa Kevyt Patteristo 24 oli juuri siirtymässä Vaskisavotan lohkolta pohjoisemmas Riihiön lohkolla olleen JR 49:stä koostuvan taisteluosasto Wahlbeckin tukipatteristoksi.
Kolme päivää myöhemmin taistelut olivat siirtyneet Siiranmäkeen, missä Kev.Psto 24 muiden tykistöyksiköiden mukana osallistui Adolf Ehrnroothin johtaman JR 7:n puolustustaistelun tukemiseen. Tulenjohtoryhmät olivat etulinjan taisteluissa ja tulipatterit muutama kilometri taempana Vuottaan alueella.
Siiranmäen torjuntavoiton jälkeen IV Armeijakunnan johtoon jäänyt Kev.Psto 24 suunnattiin 16.6. Pasurinkankaan ja Kämärän kautta Talin-Ihantalan alueelle. 18.6. patteristo oli Viipurin pohjoispuolella ja osallistui 3. Prikaatin puolustuksen tukemiseen Tammisuon taisteluissa. 20.6. patteristo ryhmittyi Juustilankankaan pohjoispuolelle, mistä se 27.-28.6. tuki Kev.Psto 24:n komentajan majuri Aallon johtaman tykistön Raskaan yhteisryhmän osana Panssaridivisioonan ja JR 50:n torjuntataistelua ja vastahyökkäystä Leitimojärven alueella. Tulenjohtoryhmät olivat jälleen jalkaväkijoukkojen mukana etulinjassa.
Alikersantti Toivo Lepän 2. Patterin tulenjohtoryhmä on todennäköisesti ollut tuolloin Jääkäriprikaatin jääkäripataljoonien mukana, kun ne ylivoiman ja saarrostusuhan takia joutuivat vastahyökkäyksensä jälkeen vetäytymään Portinhoikan suuntaan. Vihollisen tykistötuli ja ilmapommitukset olivat jatkuvaa.
Toivo Leppä kaatui ja jäi kentälle 28.6. Portinhoikan lähellä Kyöpelinvuoren maastossa. Venäläinen etsintäryhmä Karjalan Valli löysi Lepän jäänteet ja tuntolevyn elokuussa 2022. Löytöjen mukana oli myös aliupseerin kokardi ja kenttätykistön olkamerkki. Kaikki löydöt tukivat Lepän dna-tunnistamista, josta saatiin THL:n todistus helmikuussa 2024.
Tapahtumatietojen perusteella tiedetään, että tulenjohtoryhmän auto, jossa Leppä oli, joutui ilmapommituksen kohteeksi Kyöpelinvuoren maastossa. Lepän ohella tuolloin kentälle jäivät samasta ryhmästä luutnantti Aslak Veijola (kotipaikka Ii), alikersantti Martti Lehto (Kauhajoki) ja sotamies Kauko Kämäräinen (Ilmajoki).
Etelä-Pohjanmaan sankarihautausmaihin haudattaviksi on tähän mennessä voitu tuoda 29 etsinnöissä löytynyttä sankarivainajaa. Kaikkiaan noin 720 maakunnan silloisissa pitäjissä asunutta isänmaan puolustajaa jäi kaatuneena kentälle tai katosi. Enimmät menetykset näistä koettiin Alavudella, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Lapualla ja Nurmossa.
Kaikki kuvat Pertti Suominen