Kentälle Jääneet
”Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla asianmukaisesti ja kunnioittavasti haudatuksi”
Suomen vuosina 1939 – 1945 käymissä sodissa kaatui yli 93 000 sotilasta. Suurin osa heistä on haudattu kotiseurakuntiensa hautausmaihin. Taisteluiden tiimellyksessä kaikkia ei saatu evakuoitua. Noin 13 000 sotilasta jäi kentälle tai katosi tietymättömiin. Lähes 1 600 heistä haudattiin jo sodan aikana tunnistamattomina ja hukkuneina menehtyneitä lasketaan olleen lähes 300.
Aika | Kentälle | Kadonnut | Yhteensä |
---|---|---|---|
Talvisota | 3495 | 1671 | 5166 |
Jatkosota | 4270 | 3510 | 7780 |
Lapin sota | 88 | 50 | 138 |
Kaikki | 7853 | 5231 | 13084 |
Kentälle jääneet ja kadonneet sotien eri vaiheissa (Menehtyneiden tiedosto/Kansallisarkisto)
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen tekemä varsinainen sotavainajatyö käsittää neljä vaihetta: kentälle jääneiden etsinnän, kotiuttamisen, mahdollisen tunnistamisen ja hautaan saattamisen.
Etsinnät
Kentälle jääneiden ja kadonneiden etsintä on mahdollista vuoden 1992 valtiosopimuksen perusteella. Etsintätyötä Venäjällä voivat tehdä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen valtuuttamat etsintäryhmät. Etsinnöistä tehdään vuosittain ennakkoilmoitukset Venäjän viranomaisille, jotka harkintansa mukaan myös valvovat etsintäryhmien työtä.
Etsintöjä on tehty vuodesta 1993 lähtien kaikilla tärkeimmillä taistelupaikoilla Karjalan kannaksella, Laatokan ja Aunuksen Karjalassa sekä pohjoisempana muun muassa Rukajärvellä, Kiestingissä ja Lapissa. 2000-luvun puolella etsinnöissä on keskitytty valikoituihin yksittäisiin taistelupaikkoihin.
Etsinnät perustuvat sotapäiväkirjoista, taistelukertomuksista, kaatumisilmoituksista, veteraanien kertomuksista ja omaisten ilmoituksista saatuihin tietoihin. Etsintöjä vaikeuttavat erityisesti Karjalan kannaksella asutuksen laajeneminen ja uusien teiden rakentaminen.
Etsintätyön ensimmäinen tunnistaminen tapahtuu löytöpaikalla. Siinä määritetään jäänteiden yhteydessä löytyneen esineistön perusteella, onko kyseessä suomalainen sotilas.
Erittäin tärkeätä etsintätyössä on yhteystyö venäläisten etsintäryhmien kanssa. Heidän osuutensa tehdyistä löydöistä on ollut merkittävä.
Kentälle jääneiden suomalaissotilaiden etsintää tehdään myös tietoon tulevilla kohteilla Suomessa.
Kaikissa Venäjällä ja Suomessa tehtävissä etsinnöissä pyritään jäänteiden ja esineistön käsittelyssä noudattamaan arkeologiassa hyväksyttyjä toimintatapoja. Tulokset dokumentoidaan ja etsinnöistä laaditaan raportit.
Kotiuttaminen
Etsinnöissä Karjalan kannakselta ja Karjalan tasavallan alueelta löytyneet suomalaissotilaiden jäänteet kootaan kesäkausittain Viipuriin Pietari-Paavalin kirkon suojiin.
Lokakuussa järjestettävissä kotiuttamistilaisuuksissa jäänteet sijoitetaan pieniin valkoisiin numeroituihin arkkuihin, jotka Viipurin tulliviranomaiset sinetöivät. Lyhyen, mutta arvokkaan muistohetken jälkeen alkaa arkkujen kotimatka. Helsingissä arkut sijoitetaan yhdistyksen käytössä oleviin tiloihin odottamaan jatkokäsittelyä.
Muualta pohjoisemmilta rintamanosilta löytyneet jäänteet tuodaan joko Viipuriin tai ne tuodaan erikseen rajan yli Vartiuksen tai Sallan raja-asemien kautta.
Tunnistaminen
Kentältä löydettyjen sotilaiden tunnistaminen perustuu ensisijaisesti jäänteiden yhteydestä löytyneisiin tuntolevyihin. Joissakin poikkeustapauksissa voidaan lähtökohtana pitää myös muita löytyneitä tunnisteita tai sotahistoriallisia tapahtumatietoja. Tuntolevy yksin ei koskaan riitä tunnistamiseen. Sen perusteella voidaan ainoastaan olettaa, kenestä saattaisi olla kyse.
Tunnistamisessa on useita eri vaiheita.
Tuntolevytietojen perusteella oletetusta henkilöstä pyydetään seurakunnilta ja Digi- ja väestötietovirastolta sekä sukuselvityksiä että osoitetietoja dna-vertailunäytteen antajan löytämiseksi. Vertailunäytteen antajiksi sopivat kaatuneen sisarukset ja heidän jälkipolvensa tai kaatuneen vanhempien sisarukset jälkipolvineen. Joskus on tarpeen mennä etäisempiinkin sukulinjoihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeusgenetiikkatiimi lähettää vertailunäytteen antajaksi suostuneelle henkilölle näytteenottopaketin ohjeineen. Näyte otetaan yleensä itse ja palautetaan ohjeen mukaan laboratorioon.
Varsinaista tunnistamista varten jäänteet siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiloihin, missä KRP:n rikoslaboratorion asiantuntija tutkii jäänteet ja ottaa niistä luunäytteen dna-tunnistusta varten. Varsinainen tunnistaminen tapahtuu oikeusgenetiikkatiimin laboratoriossa, missä nykyaikaisin menetelmin tehdään luunäytteen ja saadun vertailunäytteen dna-koostumuksen vertailu.
Oikeusgenetiikkatiimin antaman tutkimuslausunnon perusteella tunnistaminen joko vahvistetaan tai todetaan, että tulos on negatiivinen. Tilastollisesti noin neljäsosa tutkimuksista on päätynyt negatiiviseen tulokseen. Yleisin syy on, että tuntolevyn perusteella oletettu henkilöllisyys ei pidäkään paikkaansa.
Käytännössä tunnistamista ei voida tehdä niissä tapauksissa, joissa vertailunäytteen antajaa ei sukuselvitysten perusteella ollenkaan löydy tai vertailunäytepyyntöä ei osoitetietojen luovutuskiellosta johtuen saada lähetettyä.
Vuoden 2023 lopussa tunnistettuja oli yhteensä 430. Näistä 88 oli talvisodan ja 344 jatkosodan sankarivainajia.
Sankarihautajaiset
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys kuljettaa tunnistettujen sankarivainajien arkut omaisten ilmoittamille paikkakunnille. Useimmiten sankarihautausmailla on jo aikanaan poissaolevana siunattujen omat paikat ja nimikivet odottamassa.
Tunnistettujen hautaaminen tapahtuu omaisten ja seurakuntien keskenään sopimalla tavalla. Omaisten niin halutessa, puolustusvoimat voi mahdollisuuksien mukaan osallistua hautaustapahtumaan sotilaallisin kunnianosoituksin.
Vuoden 1992 jälkeen etsinnöissä löydettyjen tunnistamattomien sankarivainajien valtakunnallisia sankarihautajaisia on järjestetty kaikkiaan 17 kertaa, näistä 14 kertaa Lappeenrannassa, kahdesti Joensuussa sekä kerran Kajaanissa ja Helsingissä. Tunnistamattomina haudattuja on ollut yhteensä 1027. Näistä Lappeenrantaan haudattuja on ollut 897.
Tapahtumia ja tunnistamattomina haudattuja on ollut seuraavasti:
Vuosi | Sijainti | Lukumäärä |
---|---|---|
1993 | Lappeenranta | 109 |
1994 | Lappeenranta | 91 |
1995 | Lappeenranta | 151 |
1996 | Joensuu | 66 |
1997 | Joensuu | 18 |
1997 | Kajaani | 34 |
1997 | Helsinki | 12 |
1998 | Lappeenranta | 27 |
2000 | Lappeenranta | 66 |
2002 | Lappeenranta | 65 |
2004 | Lappeenranta | 44 |
2008 | Lappeenranta | 54 |
2010 | Lappeenranta | 41 |
2013 | Lappeenranta | 37 |
2015 | Lappeenranta | 76 |
2017 | Lappeenranta | 38 |
2019 | Lappeenranta | 50 |
2023 | Lappeenranta | 48 |
Tilastoja
Tilastotietoja vuosien 1939 – 1945 sodista
Vuosien 1939 – 1945 sodissa menehtyneet (Kansallisarkisto) | 93500 |
Suomen alueelle sankari- ja sukuhautoihin haudattu tai poissaolevana siunattu | 85000 |
Luovutetulle alueelle sankari- tai sukuhautoihin haudattu tai poissaolevana siunattu | 6800 |
Luovutetulle alueelle kenttähautausmaille haudattu | 870 |
Hautapaikka ei tiedossa | 2500 |
Sotavangiksi jääneet | 4000 |
Sotavankeudesta palanneet | 2100 |
Sotavankeudessa todistettavasti kuolleet | 760 |
Sodissa kadonneet (arvio) | 10000 – 13000 |
Sotalesket | 30000 |
Sotaorvot | 55000 |
Etsinnöissä 1992 – 2023 löydetyt vainajat | 1600 |
Tunnistetut (31.12.2023) | 430 |