Uusi sotavankimuistomerkki Venäjälle
14.8.2016

Nizhni Novgorodin alueen Semjonovin piirin Suhobezvodnojen asutuskeskuksessa Venäjällä paljastettiin 9.8.2016 Unzhlag- nimellä tunnetussa leirissä menehtyneiden suomalaisten sotavankien muistomerkki. Kyseessä on ensimmäinen uusi sotavankimuistomerkki sitten vuoden 1998.


Nyt paljastettu muistomerkki on toteutettu Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toimeksiannosta yhdessä venäläisen yhteistyökumppanin Vojennye Memorialyn kanssa. Yhdistyksen edustajien lisäksi paljastustilaisuuteen osallistuivat Suomen Moskovassa oleva suurlähettiläs Hannu Himanen puolisoineen sekä apulaispuolustusasiamies Jukka-Pekka Mustonen. Paikalla oli myös venäläisiä alue-, piiri- ja paikallishallintojen edustajia.


Muistomerkki sijaitsee kauniilla puistoalueella edelleen toiminnassa olevan vankilan ”etupihalla”. Varsinaiset sotavankien hautapaikat sijaitsevat 30-40 kilometriä pohjoisempana metsäalueella.


Asiakirjatietojen mukaan Unzhlagissa kuoli vuoden 1942 aikana yhteensä 14 nimeltä tiedettyä suomalaista sotavankia. Leirillä tiedetään olleen myös kymmenkunta muuta sotavankia, jotka aikanaan vankien vaihdon yhteydessä palasivat Suomeen.


GULAG- vankileirien saaristoon kuulunut Unzhlag oli useista alaleireistä koostunut metsätyöleiri, josta sotavuosina toimitettiin suuret määrät polttopuita muun muassa Moskovaan ja Leningradiin. Eri kansallisuuksiin kuuluneiden sotavankien ohella leirillä oli myös rikoksista tuomittuja ja poliittisia vankeja.

 

Arviolta noin 4500 suomalaista sotilasta jäi viime sodissa sotavangiksi. Heistä runsaat 1400 kuoli Neuvostoliiton vankileireillä ollessaan. Sotavankeudessa menehtyneille on 1990-luvulla pystytetty muistomerkit Hatsinaan, Borovitshiin, Krasnogorskiin, Tsherepovetsiin, Orankiin ja Asbestiin Venäjällä sekä Karagandaan Kazakstanissa.

 


Muistosanat muistomerkillä lausui Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen, tulkkina apulaispuolustusasiamies Jukka-Pekka Mustonen

 

Muistosanat Suhobezvodnojen muistomerkillä 9.8.2016


Sotavankeudesta palanneiden suomalaisten sotilaiden kertomusten perusteella me olemme jo heti sotien jälkeisestä ajasta lähtien tienneet, että jossain silloisen Gorkin alueella oli vankileiri, josta siellä olleet sotavangit käyttivät nimiä Unzhan leiri, leiri 242 tai leiri 13. Kerrottiin myös, että se oli metsätyöleiri, jossa tehtiin kovaa työtä.


Viime vuoden elokuussa, miltei päivälleen vuosi sitten, yhdistyksemme delegaatiolla oli mahdollisuus tulla tänne Suhobezvodnojeen. Olimme tiettävästi ensimmäinen ulkomainen delegaatio, joka täällä kävi. Kiitos isäntiemme, me saimme silloin runsaasti uutta tietoa tästä tarkemmin tuntemattomasta leiristä.


Tuolla matkalla syntyi ajatus uuden muistomerkin saamisesta tänne Syhobezvodnojeen vankeudessa menehtyneille suomalaisille sotavangeille. Asiat ovat edenneet ongelmitta ja nopeasti. Tänään me olemme kokoontuneet tämän muodoltaan pelkistetyn, mutta viestiltään puhuttelevan uuden muistomerkin äärelle.


Haluan tässä yhteydessä yhdistyksemme ja samalla tänne jääneiden sotavankien omaisten puolesta kiittää Suhobezvodnojen asutuskeskuksen hallintoa siitä, että muistomerkkimme on saanut näkyvän paikkansa täällä kauniilla puistoalueella. Kiitän myös hyvää yhteistyökumppaniamme Vojennye Memorialya muistomerkkihankkeen käytännön toteuttamisesta. Pyydän, että nämä kiitokset välittyvät ystävällemme, pääjohtaja Piljajeville.


Muistomerkki on luonnollisesti tärkeä meille suomalaisille. Toivon, että se voi kuitenkin olla samalla myös yhdistävänä tekijänä, kun me puolin ja toisin muistamme sodissa menehtyneitä sotilaitamme ja vaalimme heidän muistoaan.


Haluan tässä yhteydessä myös todeta, että Suomessa on noin 60 neuvostosotavankien hautamuistomerkkiä. Ne ovat meille suomalaisillekin tärkeitä. Ne kertovat omalta osaltaan historiastamme. Suomen valtio vastaa näiden muistomerkkien hoitamisesta.


Monet suomalaiset sotavangit, varsinkin johtajatehtävissä olleet, osasivat palattuaan hämmästyttävän hyvin kertoa millä leireillä, milloin ja mistä syystä heidän vankitovereitaan oli kuollut. Erään yli kolme vuotta eri leireillä olleen vangin kertomuksen liitteenä on tällainen noin 30 nimen luettelo. Kymmenen näistä oli hänen muistinsa mukaan menehtynyt täällä Unzhan leirillä. Arkistolähteet ovat myöhemmin osoittaneet nämä kymmenen nimeä oikeiksi. Arkistotietojen mukaan menehtyneiden joukossa oli lisäksi neljä muuta suomalaista. Kaikkiaan leirillä oletetaan eri vaiheissa olleen runsaat 20 suomalaisvankia.


Tänään me, tämän uuden muistomerkin äärelle kokoontuneet nuoremmat ikäpolvet teemme kunniaa niille 14 Suhobezvodnojeen haudatulle suomalaiselle sotilaalle, joiden osaksi tuli saada viimeinen leposijansa kaukana kotimaastaan. Me hiljennymme muistamaan seuraavia sotilaitamme:


alikersantti Arvo Johannes Aalto            

sotamies Lauri Johannes Ahlstedt           

alikersantti Elis Artturi Auer                   

sotamies Nikolai Hassinen                      

tykkimies Simo Armas Huvinen              

korpraali Lauri Vilho Järveläinen            

sotamies Erkki Kauhanen

alikersantti Kaarlo Adolf Kemilä

sotamies Kalle Erkki Kotajärvi

sotamies Heikki Lauronen

korpraali Eino Valentin Mainiala

korpraali Eero Edvard Olin

sotamies Feodor Partanen

jääkäri Erkki Virtanen


Paljastustilaisuuteen osallistunut suomalaisseurue Suhobezvodnojen muistomerkin äärellä, vasemmalta Timo Lehtonen, Pekka Pitkänen, Hannu Himanen, Marita Meranto, Pertti Suominen, Pentti Lehtimäki, Reijo Nikkilä ja Jukka-Pekka Mustonen



Ajankohtaista

Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistys ry
Postiosoite Käyntiosoite Yhteydenotto
  Ratamestarinkatu 9 C
PL 600
00521 Helsinki
Kellosilta 4 C
00521 Helsinki 
Puh: (09) 684 24 515
Fax: (09) 278 1838
info@sotavainajat.net