Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 2015

Kaatuneitten muistopäivänä 17.5.2015 järjestetyissä sankarihautajaisissa siunattiin 76 kentältä löytynyttä tunnistamatonta sankarivainajaa. 37 näistä oli talvisodassa ja 39 jatkosodassa menehtyneistä suomalaisia sotilaita. Kaatuneista 62 löydettiin Karjalan kannakselta ja 14 Laatokan Karjalasta.

Sankarivainajien siunaamisen suoritti kenttäpiista Pekka Särkiö sotilas- ja siviilipapiston avustamana. Valtiovallan puolesta muistosanat siunaustilaisuudessa lausui puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty.

Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Maasotakoulu ja Lappeenrannan seurakuntayhtymä.

 

Maasotakoulun kadetit siirsivät siunaustapahtuman jälkeen arkut hautaan.

 

 

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen seppeleen haudalle laskivat puheenjohtaja Pertti Suominen (vas), kunniapuheenjohtaja Pekka Pitkänen ja hallituksen jäsen Jari Kajavirta.

 

Yhdistyksen etsijöiden seppeleen laskivat Frans Franzén (vas), Osmo Eskola ja Pentti Killström.


Kansliapäällikkö Arto Rädyn muistosanat

Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Arvoisat sankarivainajien omaiset,

Hyvä saattoväki,

Me olemme kuluvan vuoden aikana monin eri tavoin muistaneet vuosina 1939-1945 käytyjä sotiamme.

Me olemme maaliskuussa muistaneet niitä miehiä ja naisia, jotka 75 vuotta sitten talvisodan raskaina kuukausina tekivät mahdottomasta mahdollisen ja turvasivat maamme itsenäisyyden.

Me olemme 27. huhtikuuta, kansallisena veteraanipäivänä, tehneet kunniaa niille sotiemme veteraaneille, jotka 70 vuotta sitten sotatoimien päättyessä olivat viimeistä piirtoa myöten täyttäneet velvollisuutensa.

Heidän ansiostaan me saatoimme palata rauhan töihin ja isänmaan jälleenrakentamiseen omaan suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmäämme perustuvassa vapaassa maassa.

Tänään, Kaatuneitten muistopäivänä, meidän ajatuksemme ovat niissä yli 90 000 sotilaassa, jotka sodissamme antoivat henkensä kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Kaikille heistä ei ollut suotu mahdollisuutta tulla haudatuiksi kotiseurakuntiensa sankarihautausmaihin. Heidän osansa oli jäädä kentälle.

Yli kahden vuosikymmenen ajan meillä on ollut mahdollisuus tehdä kentälle jääneiden etsintöjä ja jälkipolvien viimeisenä palveluksena näille sankarivainajillemme saattaa heidät kotimaan multiin.

Tämä ei olisi mahdollista ilman sitä arvokasta työtä, mitä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja sen vapaaehtoiset etsijät, oikeuslääketieteen asiantuntijat, puolustusvoimat, eri hallinnon alat ja työn taloudelliset tukijat yhdessä tekevät. Kiitän kaikkia näitä tahoja sankarivainajiemme muiston vaalimiseksi tehdystä pyyteettömästä työstä.

Valtiovallan puolesta haluan osoittaa syvän osanottoni ja myötätuntoni teille, hyvät sankarivainajien omaiset. Teidän osanne on ollut raskas. Tuokoon siihen edelleen lohdutusta kiitollisuutemme vapaasta isänmaasta ja tietoisuus siitä, että uhraukset eivät olleet turhia.

Isänmaan puolesta kaikkensa antaneiden muisto velvoittaa meitä jatkuvaan työhön sodissamme menehtyneiden muiston vaalimiseksi. Sankarivainajien muisto on ikuinen.

 

Puheenjohtaja Pertti Suomisen puhe muistotilaisuudessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat kutsuvieraat,

Viime sodissamme kaatui yli 90 000 suomalaista sotilasta isänmaansa puolesta taistellessaan.  Pääosa näistä sankarivainajista saatettiin jo sotavuosina kotiseurakuntiensa hautausmaihin. Noin 13 000 kaatuneena kentälle jääneen tai kadonneen sotilaan kohtalo jäi kuitenkin epäselväksi. Heille Usko Kempin talvisodan aikana riimittelemän tunnetun laulun sanat, jos tällainen hieman kevyempi lainaus sallitaan, olivat karua todellisuutta.

 ”…Elo tää juoksuhaudoissa on

meille käskynä vain kohtalon,
ja kenties matkamme määrä
sodan melskeisiin kadota on.”

Kentälle jääneistä lähes 1600 haudattiin sotien aikana tunnistamattomina joko pysyviin kenttähautausmaihin tai kotiseudun sankarihautausmaihin. Lisäksi noin 300 merisotilasta jäi hukkuneena tietymättömiin. Vuonna 1992 aloitetuissa kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutetuissa etsinnöissä on tähän mennessä löydetty ja Suomeen tuotu lähes 1200 sankarivainajan jäänteet. Löydetyistä yli 330 on kyetty luotettavasti tunnistamaan henkilöllisyydeltään. Tuhannet sankarihautausmaiden hautakummuille asetetut muistokivet odottavat kuitenkin edelleen omistajiaan.

 Tänään, Kaatuneitten muistopäivänä, me olemme tehneet viimeisen palveluksemme 76 tunnistamattomalle sotiemme sankarivainajalle saattamalla heidät arvokkaalla tavalla Lappeenrannan sankarihautausmaahan. Me olemme saattaneet heidät vihdoin sotavuosien vahvaa perinnettä noudattaen vieraalta maalta kotimaan multiin.

Nyt haudan lepoon siunattujen sankarivainajiemme tie on ollut pitkä. 37 heistä kaatui talvisodan kovissa taisteluissa Summassa, Äyräpäässä ja Taipaleenjoella. 39 löydetyistä puolestaan jäi kentälle kesän 1944 taisteluissa muun muassa Siiranmäessä, Kuuterselässä ja Vuosalmella. 62 kaatuneen löytöpaikka oli Karjalan kannaksella, 14 Laatokan Karjalassa.

 Suomen valtion ja Venäjän federaation välillä vuonna 1992 allekirjoitettu valtiosopimus II MS:n seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimisesta on mahdollistanut näiden kentälle jääneiden etsinnän.

Tätä valtiosopimukseen perustuvaa sotavainajatyötä – kentälle jääneiden etsintöjä, kotiuttamista, tunnistamista ja hautaan saattamista - Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on omalta osaltaan tehnyt valtiovallan valtuuttamana ja tukemana vuodesta 1998 lähtien, jolloin yhdistys perustettiin.   

Paljolti sijainnistaan johtuen Lappeenrannasta tuli jo sotavuosina, paitsi tunnistettujen, myös lukemattomien tunnistamattomien sankarivainajien hautauspaikka. Talvisodan päätyttyä täällä järjestettiin lähes päivälleen 75 vuotta sitten, sunnuntaina toukokuun 19. päivänä 1940, suuret noin 500 kaatuneen sotilaan samanaikaiset hautajaiset. Kaatuneiden joukossa oli myös tunnistamattomia vainajia. Tämä toukokuun kolmas sunnuntai sai sittemmin vakiintuneen aseman Kaatuneitten muistopäivänä. 

Jatkosodan aikana Lappeenrantaan haudattiin aiemman tavan mukaisesti oman kotiseudun kaatuneiden lisäksi myös huomattava määrä tunnistamattomia sankarivainajia.

Tämä perinne on 1990-luvulla alkaneiden etsintöjen myötä Lappeenrannassa jatkunut. Ensimmäisen kerran tunnistamattomia kentältä löytyneitä, yhteensä 109 vainajaa, haudattiin tänne vuonna 1993. Tänään järjestetty tilaisuus on Lappeenrannan osalta jo yhdestoista ja haudattuja on yhteensä noin 760. Vastaavanlaisia tunnistamattomien sankarihautajaisia on vietetty pienemmässä mitassa myös Helsingissä, Joensuussa ja Kajaanissa.

Näiden varsinaiseen sotavainajatyöhön liittyvien tehtävien lisäksi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys hoitaa seitsemää rajantakaisella alueella olevaa kenttähautausmaata sekä huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan myös muistomerkeistä, joita on pystytetty sodanaikaisten sotavankileirien alueille sotavankeudessa menehtyneiden noin 1400 suomalaisten sotilaan muistoksi. Tänä kesänä teemme muistokäynnit Nizhni Novgorodin lähellä Orankissa ja Moskovan lähellä Krasnogorskissa oleville hautapaikoille.

 

Hyvät läsnäolijat,                                                                               

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puolesta lausun teidät vielä lämpimästi tervetulleiksi tähän muistotilaisuuteen ja pyydän samalla esittää kunnioittavat kiitoksemme kaikille niille, jotka ovat eri tavoin myötävaikuttaneet ja osallistuneet tämänpäiväisten sankarihautajaisten järjestelyihin.

Puolustusministeriötä haluan kiittää työllemme saamastamme tuesta. Tämän päivän sankarihautajaisten osalta haluan kiittää Lappeenrannan seurakuntayhtymää ja puolustusvoimia - erityisesti Maavoimien esikuntaa ja Maasotakoulua. Kiitän myös Karjalan Lauluveikkojen ryhmää ja kuoronjohtaja Nadja Härköstä, jotka kovin lyhyellä varoitusajalla tulivat luomaan harrasta tunnelmaa tähän muistotilaisuuteemme.

Kansliapäällikkö Arto Rätyä kiitän haudalla valtiovallan puolesta esittämistänne muistosanoista. Kiitokset haluan osoittaa myös kenttäpiispa Pekka Särkiölle ja häntä avustaneille papeille. Kiitoksen ansaitsevat myös vapaaehtoiset etsijämme, jotka osaltaan ovat olleet saattamassa sankarivainajiamme kentältä kotiin.

Uskon, että me kaikki haluamme sydämestämme kohdistaa kiitolliset ajatuksemme niille sankarivainajille, jotka tänään siunattiin rakastamansa isänmaan poveen. He eivät kiitoksen sanojamme enää voi kuulla, mutta heidän muistonsa on ikuinen.


Ajankohtaista

Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistys ry
Postiosoite Käyntiosoite Yhteydenotto
  Ratamestarinkatu 9 C
PL 600
00521 Helsinki
Kellosilta 4 C
00521 Helsinki 
Puh: (09) 684 24 515
Fax: (09) 278 1838
info@sotavainajat.net