Sankarivainajat haudan lepoon

Kaatuneitten muistopäivä

Vapaussota päättyi toukokuun 16. päivänä 1918. Puolustusvoimat otti päivän omaksi lippujuhlapäiväkseen. Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen. Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia, vaan käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän. Se on toukokuun kolmas sunnuntai, jota tuli viettää "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä". Muutoksella Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Marsalkan päiväkäsky koski vain puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös puolustusvoimien ulkopuolella. Päivää alettiin nimittää yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi. Nykyinen nimi, kaatuneitten muistopäivä, on ollut käytössä vuodesta 1946 alkaen ja se on merkitty vakiintuneena liputuspäivänä Helsingin yliopiston ylläpitämään kalenteriin. Asetuksella vahvistettujen virallisten liputuspäivien joukkoon kaatuneitten muistopäivä ei kuitenkaan kuulu.

 

 

Ajankohtaista

Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistys ry
Postiosoite Käyntiosoite Yhteydenotto
  Ratamestarinkatu 9 C
PL 600
00521 Helsinki
Kellosilta 4 C
00521 Helsinki 
Puh: (09) 684 24 515
Fax: (09) 278 1838
info@sotavainajat.net